Säännöt, Patentti- ja Rekisterihallitus


1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikkaYhdistyksen nimi on Suomen Tunnistusetsintäkoirat ry ja sen kotipaikka on Nurmijärvi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on edistää ja ylläpitää koirakoiden hajutyöskentelyn harjoittelua ja käyttöä sekä edistää pelastuskoiratoimintaa alueellaan. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys järjestää alan kokeita, koulutuksia ja tapahtumia. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys laatii yhdistykselle säännöt ja valitsee vuosittain keskuudestaan hallituksen. Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäseniltään vuotuisen jäsenmaksun. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi: ● Järjestää varainhankintatilaisuuksia, arpajaisia, kursseja, koulutuksia, tapahtumia ja näytöksiä hankittuaan niihin tarvittavat luvat. ● Tehdä yhteishankintoja tavarantoimittajilta ja myydä tuotteita jäsenistölleen määrittelemällään hinnalla. ● Harjoittaa julkaisutoimintaa. ● Ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. ● Solmia sponsorointisopimuksia rahoittaakseen toimintaansa. ● Kerätä osallistujilta erillisiä maksuja esim. leireistä tai muista lisämaksullisista tapahtumista kattaakseen näistä aiheutuvat kulut. Yhdistys voi myös myöntää stipendejä. Se voi myös omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi toimia yhteistyössä muiden harrastajien kanssa ja ylläpitää yhteyksiä muihin yhdistyksiin. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai siihen verrattavan edun jakaminen tai hankkiminen jäsenilleen.
3. Jäsenet Yhdistykseen jäseneksi tai perhejäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Perhejäseneksi voi liittyä, jos joku samasta taloudesta on varsinainen jäsen. Hallitus hyväksyy uudet perhejäsenet. Kannatusjäsen kannattaa yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole velvoitteita eikä vastuita yhdistyksessä. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen. Kannatusjäseneksi liitytään maksamalla kulloinkin voimassa oleva kannatusjäsenmaksu. Yhteisöjäseneksi ilman äänivaltaa hallitus voi hyväksyä toiminnan hyväksi toimivia oikeustoimikelpoisia yhteisöjä. Kunniajäseneksi hallitus voi esittää henkilöä tai yhteisöä, joka hyväksytään yhdistyksen kokouksessa. Kunniajäsen on vapautettu yhdistyksen jäsenmaksusta.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jos jäsen ei maksa jäsenmaksua kehotuksesta huolimatta vuoden loppuun mennessä, katsotaan hänet yhdistyslain mukaan eronneeksi. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksun maksamatta. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, joka on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Hallitus voi erottaa jäsenen jos hän on toiminut vastoin yhdistyksen tarkoitusperiä tai sääntöjä, rikkonut hyviä tapoja tai lain määräyksiä. Hallitus voi erottaa jäsenen myös, mikäli jäsen laiminlyö ja/tai vaarantaa omalla ja/tai koiransa toiminnalla ulkopuolisten henkilöiden tai muun jäsenistön turvallisuuden. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka käyttää koiran koulutuksessa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa tai muutoin rikkoo eläinsuojelulakia. Päätös erottamisesta on saatettava seuraavan yhdistyksen kokouksen vahvistettavaksi.
5. Jäsenmaksu Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun, perhejäsenmaksun, kannatusjäsenmaksun sekä ainaisjäsenmaksun suuruudesta ja maksuajasta päättää edellisen toimintavuoden syyskokous. Vuotuiset jäsenmaksut maksetaan kalenterivuosittain. Uusi jäsen saa yhdistyksen jäsenedut käyttöönsä, kun hallitus on hyväksynyt jäsenyyden. Jäsen saa vuosittain jäsenedut käyttönsä maksamalla jäsenmaksun.
6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja sekä vähintään 4 ja enintään 10 muuta jäsentä. Yhdistyksen ei tarvitse valita varajäseniä, mutta se voi kuitenkin syyskokouksen erillisellä päätöksellä valita enimmillään kaksi varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja jäsensihteerin sekä muita tarvitsemiaan toimihenkilöitä. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla hallituksen jäseniä. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset ratkaisee arpa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi (1.1.–31.12.). Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua, hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä, myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen jäsen voi antaa valtakirjan nimeämälleen henkilölle ollessaan itse estynyt osallistumaan kokoukseen. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta.
11. Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. valtakirjojen tarkastus 2. kokouksen avaus 3. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. valtakirjojen tarkastus 2. kokouksen avaus 3. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle 7. valitaan hallituksen puheenjohtaja 8. valitaan hallituksen jäsenet 9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa 10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhdistyksen kokouksissa äänioikeus on varsinaisilla ja perhejäsenillä, kullakin (1) ääni. Äänioikeuden voi siirtää valtakirjalla toiselle jäsenelle. Äänivaltainen jäsen voi edustaa valtakirjalla korkeintaan kahta yhdistyksen äänivaltaista jäsentä. Kannatus-, yhteisö- ja kunniajäsenillä on varsinaisissa kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen..