1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikkaYhdistyksen nimi on Tunnistusetsintä- ja pelastuskoirat ry ja sen kotipaikka on Nurmijärvi.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoitus on edistää ja ylläpitää koirakoiden hajutyöskentelyn harjoittelua ja
käyttöä sekä edistää pelastuskoiratoimintaa alueellaan. Tarkoituksen toteuttamiseksi
yhdistys järjestää alan kokeita, koulutuksia ja tapahtumia. Yhdistyksen virallinen kieli on
suomi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys laatii yhdistykselle säännöt ja valitsee
vuosittain keskuudestaan hallituksen.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäseniltään vuotuisen jäsenmaksun.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
● Järjestää varainhankintatilaisuuksia, arpajaisia, kursseja, koulutuksia, tapahtumia ja
näytöksiä hankittuaan niihin tarvittavat luvat.
● Tehdä yhteishankintoja tavarantoimittajilta ja myydä tuotteita jäsenistölleen
määrittelemällään hinnalla.
● Harjoittaa julkaisutoimintaa.
● Ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja.
● Solmia sponsorointisopimuksia rahoittaakseen toimintaansa.
● Kerätä osallistujilta erillisiä maksuja esim. leireistä tai muista lisämaksullisista
tapahtumista kattaakseen näistä aiheutuvat kulut.
Yhdistys voi myös myöntää stipendejä. Se voi myös omistaa toimintaansa varten tarpeellista
kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi toimia yhteistyössä muiden harrastajien kanssa
ja ylläpitää yhteyksiä muihin yhdistyksiin.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai siihen verrattavan edun jakaminen tai
hankkiminen jäsenilleen.
3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi tai perhejäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen
tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Perhejäseneksi voi liittyä, jos joku samasta taloudesta on varsinainen jäsen. Hallitus
hyväksyy uudet perhejäsenet.
Kannatusjäsen kannattaa yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole velvoitteita eikä
vastuita yhdistyksessä. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen. Kannatusjäseneksi
liitytään maksamalla kulloinkin voimassa oleva kannatusjäsenmaksu.
Yhteisöjäseneksi ilman äänivaltaa hallitus voi hyväksyä toiminnan hyväksi toimivia
oikeustoimikelpoisia yhteisöjä. Kunniajäseneksi hallitus voi esittää henkilöä tai yhteisöä, joka
hyväksytään yhdistyksen kokouksessa. Kunniajäsen on vapautettu yhdistyksen
jäsenmaksusta.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan.
Jos jäsen ei maksa jäsenmaksua kehotuksesta huolimatta vuoden loppuun mennessä,
katsotaan hänet yhdistyslain mukaan eronneeksi. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä,
jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, joka on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin
hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen
ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka
yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Hallitus voi erottaa jäsenen jos hän on toiminut vastoin yhdistyksen tarkoitusperiä tai
sääntöjä, rikkonut hyviä tapoja tai lain määräyksiä. Hallitus voi erottaa jäsenen myös, mikäli
jäsen laiminlyö ja/tai vaarantaa omalla ja/tai koiransa toiminnalla ulkopuolisten henkilöiden
tai muun jäsenistön turvallisuuden. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka käyttää koiran
koulutuksessa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa tai muutoin rikkoo eläinsuojelulakia. Päätös
erottamisesta on saatettava seuraavan yhdistyksen kokouksen vahvistettavaksi.
5. Jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun, perhejäsenmaksun, kannatusjäsenmaksun
sekä ainaisjäsenmaksun suuruudesta ja maksuajasta päättää edellisen toimintavuoden
syyskokous. Vuotuiset jäsenmaksut maksetaan kalenterivuosittain. Uusi jäsen saa
yhdistyksen jäsenedut käyttöönsä, kun hallitus on hyväksynyt jäsenyyden. Jäsen saa
vuosittain jäsenedut käyttönsä maksamalla jäsenmaksun.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja
sekä vähintään 4 ja enintään 10 muuta jäsentä. Yhdistyksen ei tarvitse valita varajäseniä,
mutta se voi kuitenkin syyskokouksen erillisellä päätöksellä valita enimmillään kaksi
varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin,
rahastonhoitajan ja jäsensihteerin sekä muita tarvitsemiaan toimihenkilöitä. Hallituksen
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla hallituksen jäseniä. Hallituksen jäsenet
valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa.
Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset ratkaisee arpa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai
rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi (1.1.–31.12.). Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja
hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään
kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen
lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua, hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä, myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään
hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on
pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen jäsen voi antaa
valtakirjan nimeämälleen henkilölle ollessaan itse estynyt osallistumaan kokoukseen.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide,
jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä
sanomalehdessä, sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. valtakirjojen tarkastus
2. kokouksen avaus
3. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja
tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien
lausunto
7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. valtakirjojen tarkastus
2. kokouksen avaus
3. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja
tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun
suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
7. valitaan hallituksen puheenjohtaja
8. valitaan hallituksen jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen
käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia
voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhdistyksen kokouksissa äänioikeus on varsinaisilla ja
perhejäsenillä, kullakin (1) ääni. Äänioikeuden voi siirtää valtakirjalla toiselle jäsenelle.
Äänivaltainen jäsen voi edustaa valtakirjalla korkeintaan kahta yhdistyksen äänivaltaista
jäsentä. Kannatus-, yhteisö- ja kunniajäsenillä on varsinaisissa kokouksissa läsnäolo- ja
puheoikeus.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen..
